Maaperä

Minkälainen maaperä Suomessa on?

Suomen maaperä on hyvin vaihteleva, joten Suomesta löytyy monenlaisia maalajeja. Kaikista yleisin on kuitenkin moreeni, joka peittää lähes puolet Suomen pinta-alasta. Moreeni on sekoitus kaikenlaisia maalajeja, jotka jäätikkö on irrottanut kallioperästä ja kuljettanut ympäriinsä. Viime jääkauden aikana Suomi oli jääkauden loppupuolella kokonaan mannerjään peittämä. Moreeni on tyypillisesti varsin kulmikas maalaji. Moreenimaat toimivat usein metsän kasvualustana, sillä kivikkoisuutensa vuoksi ne soveltuvat viljelyyn huonosti. Myöskään hiekka- tai soramaiden soveltuminen viljelyyn ei ole optimaalista, sillä ne eivät ole kovinkaan ravinnerikkaita.

Suomen maaperässä on myös havaittavissa hienojakoisempia maalajeja, kuten savi, hiesu ja hieta.  Näistä savi ja hieta ovat ravinnerikkaita maalajeja, jotka sopivat hyvin myös viljelyyn. Hiesumaiden vedenläpäisykyky ei yleensä ole erityisen hyvä, mikä tekee siitä viljelyn kannalta huonomman. Yleisin peltomaalaji onkin hieta, vaikka myös savi-, hiesu-, hiekka- ja turvepeltoja löytyy. Peltojen maalajit ovat alueellisesti jakautuneita. Esimerkiksi turvepeltoja on eniten Kainuussa ja Lapissa, kun taas hietapeltoja esiintyy suhteessa eniten Pohjanmaalla.

Suomalaista peltoa

Runsaasti soita

Suot ovat mielenkiintoisia alueita, sillä niiden ekosysteemi on kaikista monimutkaisin kaikista eri maapinta-aloista. Ne ovat biodiversiteetiltään hyvin rikkaita, mikä tekee niistä mielenkiintoisen tutkimuskohteen. Suomessa on kuudenneksi eniten soita koko maailmassa, mikä osiltaan selittää, sitä miksi Suomessa on niin hyvät turvevarannot. Suolla olevien kuolleiden kasvien massasta nimittäin syntyy turvetta.

Maaperän happamoituminen ongelma

Suomen maaperä on hapan, eikä se juurikaan kykene suojautumaan happamoittavia tekijöitä vastaan. Maaperän happamoituminen on lisääntynyt, sillä fossiilisten polttoaineiden käyttäminen nostaa ilman rikkipitoisuutta. Sateen mukana rikki päätyy maaperään, ja tätä kautta aiheuttaa maaperän happamoitumista.

Maaperän happamoituminen on todellinen ongelma, sillä kasvit viihtyvät pääasiassa paremmin maaperässä, jonka pH-arvo on korkeampi. Toisaalta, jotkut kasvit, kuten peruna, menestyvät melko hyvin myös happamassa maaperässä. Tämän takia maanviljely onnistuu ainoastaan tietyillä alueilla.

Happamuus kuitenkin usein tekee sadoista niukemmat, koska kasvien on vaikeampi saada maaperästä tarvitsemiaan ravinteita. Myös haitallisten metallien määrä maaperässä lisääntyy sitä mukaa, kun happamuus kasvaa. Tällöin sadon laatua huonontavia raskasmetalleita imeytyy kasveihin, mikä luonnollisesti ei ole toivottavaa. Happamuutta voidaan vähentää kalkituksen avulla, joka onkin viljelijöille hyödyllinen apukeino.

Mineraaleja ja malmia

Suomen maaperässä on myös mineraalivarantoja. Mineraalit kuuluvat uusiutumattomiin luonnonvaroihin, joten niiden määrä vähenee sitä mukaa, kun niitä louhitaan. Koska kaikkia mineraaleja ei ole vielä löydetty, on mineraalivarannoista tehdyt arviot vain suuntaa-antavia.

Maaperässä on mineraalien lisäksi myös malmivarantoja, joiden toisinaan katsotaan itse asiassa olevan osa mineraalivarantoja. Suomessa on erityisen paljon rauta-, kromi- ja nikkelimalmia. Suomesta löytyy myös nikkeliä, kuparia, hopeaa, kultaa, palladiumia, sinkkiä, kobolttia, platinaa, litiumoksidia ja lyijyä. Näistä jalometalleja ovat hopea, kulta, platina ja palladium.

Korkea uraanipitoisuus

Suomen maaperän uraanipitoisuudet ovat myös korkeammat kuin maapallolla keskimäärin. Sora- ja hiekkaharjut, jotka ovat ominaisia maamme luontokuvalle, ovat puolestaan syypäitä radonpitoisen ilma tuottamiseen. Suomessa sisäilman radonpitoisuus onkin melko korkea. Erityisen pahoja radonin suhteen ovat jyrkkäreunaiset soraharjut, joten niiden lähellä asuvien ihmisten kodeissa radonpitoisuus voi jopa ylittää suositellut arvot. Liian isot radonpitoisuudet lisäävät syöpäriskiä.

Sora- ja hiekkaharjut ovat kuitenkin kauniita muistutuksia jääkaudesta sekä korvaamaton luonnonvara, sillä soraa ja hiekkaa voi käyttää etenkin monissa tieverkoston hoitamiseen liittyvissä tarpeissa. Hienommat tarveaineet löytyvätkin luonnon muovaamista sora- ja hiekkaharjuista.

Suomen maaperä on siis kaikin puolin monipuolinen ja kiinnostava sekä täynnä rikkauksia. Aina ei tule ajatelleeksi, kuinka uskomattomia mahdollisuuksia maa jalkojemme alla tarjoaa. Muutenkin ihmiset usein tietävät valitettavan vähän maaperämme salaisuuksista, vaikka ne ovat varsin kiehtovia.